Viikonlopun kisat ovat takanapäin. Ada tekaisi molemmilta agilityradoiltaan nollat, sijoitukset kolmas ja neljäs. Vauhti ei enää yllä nopeimpien tasolle mutta harvoinpa vanha neiti muutenkaan on bordercollieita ja belkkareita vauhdissa voittanut... Hypyt menivät mielestäni nyt hyvin ja puomin alastulokin selvitettiin joten en halua laittaa koiraa vielä eläkkeelle. Toki nyt tulee muutenkin pitempi kisatauko kun seuraavan kerran kisoja olisi parin viikon päästä ja sen jälkeen Oulun seudulla vasta helmikuussa.

Silva meni samat radat kuin Adakin ja mielestäni ohjautui hyvin Silvaksi. Ekalla radalla Emäntä oli henkisesti unessa ja päästi koira väärälle esteelle kahteen kertaan - tyhmä Emäntä. Muuten koira meni kivaa rataa. Toisessa kisassa Silva loikkasi puomin ylösmenokontaktin kun en ehtinyt lähemmäs estettä jarruttamaan, lisäksi viimeinen rima tipahti. Tulos siis 10 vp. Tälläkin radalla koira ohjautui mukavasti vaikka parissa kohdassa piti kyllä karjahdella ja kiljahdella - siis Emännän :)

Taikan kisaviikonloppu ei sitten ollutkaan niin hyvä - jäi aivan liian paljon parantamisen varaa. Etukäteispelkojen mukaisesti Taika lähti "sikaillen" kisaamaan. Lauantain kisa meni vielä suht ok kun koira oli edes osittain kuulolla. Keppien ohitse se kyllä ryntäsi ja jouduin ottamaan lähetyksen uusiksi. Toinen virhe tuli puomin alastulolta josta se höpöttäen tipahti/loikkasi. Sunnuntaina tehtiin kaksi karmeaa rataa. Molemmilla radoilla kyllä onnistui kepit (yes!!) mikä ilopilkkuna mainittakoon... mutta ne puomin kontaktit - sekä menot että poistumiset oli karmeita. Virtakimppu loikki ne aivan surutta ja sain maalissa kommentteja että "teillä taitaa olla kontaktiongelmaa". Juu, niin taitaa olla mutten ymmärrä mistä koira sen yhtäkkiä keksi...

Yhteenvetona viikonlopun radoista todettakoon että ne olivat viihdyttäviä. Ansaesteitä oli maltillisesti mutta ei sellaisia mahdottoman vaikeita. Mielenkiintoisia uusiakin kuvioita oli tarjolla ja itse ainakin tykkäsin kaikista näkemistäni radoista. Harmittavaa kuitenkin oli se, että tuomari käytti paimennuspilliä jonka ääni oli kuin noutajapillissä. Niinpä Taika tulkitsi lähtölupapillityksen luoksetulokäskyksi ja oli lähteä Emännältä käsistä. Tuon vihellyksen jälkeen koiran tuntui olevan tosi vaikea keskittyä yhteiseen tekemiseen - se tuntui vaan odottavan koska damit tai sorsat alkavat lennellä näköpiiriin. Toivottavasti toista kertaa emme joudu kisaan jossa tuomarilla on vastaavanlainen pilli.

Emäntä oli haaveillut naapuriseuran agilitykisoista jotka pidetään kahden viikon päästä ja joihin ilmoittautuminen olisi huomenna. Taikan osalta kisat jäävät kyllä väliin - ei ole mielekästä lähteä viemään koiraa kisoihin kun puomin suhteen on nyt selkeä ongelma eli treeniä treeniä treeniä. Taidetaan sitten ottaa Adalle ja Silvallekin pienoinen kisatauko ja Emäntä varaa yhteisen viikonloppuvapaan Isännän kanssa :)