Viime viikon Taikan treenit olivat varsin opettavaiset. Välillä piti itse paahtaa kuin aropupu menemään ja välillä taas piti osata jarrutella sopivissa paikoissa ja jopa lähettää koiraa reilusti eteenpäin - ai että se tällaisesta diesel-Emännästä tuntuu niin vaikealle ;) Tämä kone kun vihdoin pääsee käyntiin ja vauhtiin niin ei sitä vauhtia noin vain säädelläkään vaan puksutetaan samaa tahtia tasaisesti eteenpäin. Tästä "viasta" kun erehdyin Isännälle mainitsemaan niin eiköhän tullut uhkaava kommentti että kohta alkaa intervallitreeni. Uuh, pois sellainen urheilullisuus tästä Emännästä... Näissä treeneissä Taika oli jälleen vauhdissaan mutta silti hyvin kuulolla. Ja piru vie: se on oppinut ennakoimaan liian hyvin Emännän liikkuja eli kääntyi joissain paikoissa kuin paimenkoira jos ei liike vie koiraa tarpeeksi pitkälle.

Viimeksi Silvan treenit olivat hiukan aiempia helpommat jos näin nyt voisi sanoa. Pidin treenejä mukavina siksikin että itselle (ja varmasti myös sitä myötä koirallekin) tuli mahdollisuus onnistuneisiin suorituksiin - onnistumisen kokemuksia siis tarvitaan varsinkin kun omikseen ei tule hallilla käytyä ja silloin tehtyä sellaisia helpompiakin kuvioita. Aivan viimeisimmät treenit jätettiin porukan yhteissopimuksella pitämättä sillä Suomi täytti 90 vuotta ja sovimme että katsellaan Linnan juhlia kotosalla telkusta käsin kun nyt ei sattunut kutsua paikan päälle tulemaan ;)