Jeps, nyt on tulevan agilitykoiran motoriikka ja päämäärät sillä tasolla että ei tarvi epäillä osaako pentu hypätä. Nala suoriutuu turhankin mallikkaasti reippaasta vauhdinotosta ja sujuvasta ponnistuksesta, saavutettuna on sohvat ja parisänky. Tästä taidosta Emäntä ei ole kauhean innoissaan sillä meillähän ei koirilla ole pääsyä sohville ja sängyille. Adalle etuoikeus suodaan siten että se tulee syliin makaamaan mutta omikseen sohvalle ei tulla.

Myös jonkinmoisia paimenkoiran elkeitä on Nala esittänyt. Eilen illan viimeisellä lenkillä Ada jäi maleksimaan omaan tahtiin ja Emäntä tupisi itsekseen koiran valikoivasta kuulosta. Tuolloin Emännän kannoilla kulkenut Nala katsoi Emäntää kasvoihin ja spurttasi takaisin Adan luokse. Se teki pienen lenkin koiramuorin ympärillä ja sai Adan lähtemään kotia kohti, muuten se ei onneksi ole alkanut paimentaa omia koiria. Myöskään pyöräilijät eivät enää saa niin voimakasta tuijotusta osakseen mutta rullaluistelijat ja kovaääniset moottoripyörät näyttäisivät innostavan Nalaa liiaksi, hihna on tuolloin ulkoiluttaessa välttämättömyys.

Tänään olisi taas ollut isot pentutreffit ja sinne jo suunnattiin kokoonpanolla Emäntä, Pikkuemäntä ja Nala. Moottoritiellä kuitenkin alkoi sataa kaatamalla joten auton nokka käännettiin takaisin kaupunkia kohti, ei olisi ollut mielekästä mennä seisoksimaan tunniksi kovaan sateeseen. Ensi viikolla olisi samaan aikaan Match Show jonne porukka painostaa toisiaan osallistumaan. Pitää katsoa kehtaako tuon epelin kanssa näyttäytyä paikan päällä ;)