Nala-neiti tuntuu kasvavan koipia ;) Ihan kuin korkeutta olisi tullut muutamassa päivässä oleellisesti lisää. Painoa oli tänään punnituksessa tasan 7 kg.

Kuluneen viikon treeniohjelmaan meillä on kuulunut namien napostelu teiden varsilla. Neitokainen päätti jostain syystä reilu viikko sitten ettei liikenne olekaan enää "hällä väliä"-juttu eli inhokkilistalle pääsivät autot, moottoripyörät, skootterit (ja niitähän meilläpäin riittää) sekä rullaluistelijat. Mietin että miksi tuollainen kauhistus yhtäkkisesti tuli vaikka olemme liikkuneet ihmisten ilmoilla tosi paljon. Ainoa omituisuus mikä mieleen tulee oli yhtenä iltana noussut myrsky. Koiruli oli myrskyssä hiukan säikähtäneen näköinen ja käänteli korviaan epäluuloisena. Juuri silloin sattui lähipuistoomme tulemaan skoottereita lujaa vauhtia eri suunnista ja tuolla hetkellä huomasin sen joutuvan kauhistuksen tilaan. Nyt sitten on ihan perustokojen lisänä treenattu liikenteen sietämistä ja jo parin kerran jälkeen homma onnistui paremmin. Nala ei enää pakene vaan nojailee reippaasti hihnaan ja kurottelee/kurkistelee liikkuvien kohteiden perään. Tänään pelkkä sanallinen kehukin riitti palkkaamaan koiraa ja se kääntyi häntä heiluen katsomaan Emäntää.

Eilen tavattiin taas tauon jälkeen kelpie-Ahonen. Olipas poju saanut urosmaisia piirteitä lyhyessä ajassa, mm. päät ovat selkeästi sukupuolen mukaiset kun noita kahta vertailee (öh, sen minkä vauhdilta ehtii). Tällä kertaa leikki ei ollut niin äänekästä painia kuin viimeksi, enemmänkin kaahailivat ja painivat sekä keksivät yhdessä ojanpohjien kaivelua ;) Samalla reissulla Emäntä pääsi seuraamaan esineruudun sekä jäljen treenaamista. Näytti aivan mielenkiitoiselle ja molemmista lajeista näytti löytyvän joitain yhtäläisyyksiä siihen mitä Adan ja Silvan kanssa on aikoinaan treenattu noutajien omia koemuotoja varten.