Niin, nyt on sekä Emännässä että koirissa liiallista innokkuutta. Emäntä hötkyili treeneihin pääsyn suhteen ja sai nenilleen intoillessaan: oman seuran treenit eivät alkaneetkaan vielä tällä viikolla vaan vasta viikon päästä. Kauhee innostus tuntuu olevan kun ei malta odottaa kuun vaihteeseen ;) Onneksi Taikan Oma ihminen oli paremmin selvillä aikatauluista ja palautti maan pinnalle.

Silva puolestaan jatkaa turhan innokkaasti kodin ja pihan vartiointia, tästä syystä se haukkuu turhan paljon. Sisällä se ei hauku niin paljoa koska tietää saavansa haukkupannan kaulaan turhasta rettelöinnistä. Emäntää ja Isäntää haukkuminen ärsyttää niin paljon että koira on myöskin saanut kuulla ikävästä tavasta. Niinpä myös Pikkuemäntä on oppinut karjumaan haukun alkaessa "Hilijaa, ei hauku Simma!".

Ada puolestaan tuntuu välillä niin vanhalta ja ajoittain myöskin kovin nuorelta. Viimeksi eilen se hyppi erittäin rumasti vieraita ihmisiä vasten koirapuistossa. Emännän teki mieli valehdella koiran ikä sillä nolottaa kun 11-vuotias ei osaa käyttäytyä.

Nalan innokkuutta nyt riittää usealle saralle. Iltaisin se juoksee vauhdilla puiston nurmelle tiettyyn kohtaan sillä haluaa treenata - vaiko vain syödä herkkuja? Muusta innokkuudesta mainittakoot kotona sisällä päivittäin ilmenevän lumisateen: kohta yhdessäkään sen pehmolelussa ei ole täytteitä. Miten muuten pehmoleluihin onkin saatu ängettyä niin paljon höytyvää sisään??

Emäntä luki mainoslehdistä että kaupassa myydään paperisilppuria hintaan 19,90 €. Jäätiin miettimään että onko Nalasta maksettu ylihintaa? Pohdinnan jälkeen todettiin että ei meitä linssiin ole viilattu sillä tämä tuhoaja on paljon monipuolisempi: tämä kaataa pian talonkin. Luppoaikoina pihalla ollessaan se nimittäin on kaivanut puolen metrin syvyisen kuopan talon kivijalan juureen. Kaiken pikkukivan tuhoamisen jälkeen se vaan osaa olla tosi hellyttävä ja suloinen: se änkeää puolittain syliin, taittaa korvansa vaaka-asentoon ja työntyy oikein lähelle. Hassu olento :)