Uuh, blogin päivitys on aivan jäänyt muun tohinan keskellä unholaan. Pitää siis kerätä lyhykäisyydessään jotain mainintoja menneistä viikoista.

Ada lomaili mummolan mökillä lähes pari viikkoa. Palvelu on ollut hyvää: sohvalla on saanut nukkua, ruoka on tarjottu ajallaan ja on saanut myös herkkuja (ajoittain jopa sohvalle asti tarjoiltuina). Adan loman aikana pystyimme toteamaan kuka koirista pudottaa ihan kamalasti karvaa pitkin taloa... Siivoaminen oli huisin paljon helpompaa pörröturkin ollessa pois kotoa. Silti on niin mukavaa että pörröturkki on taas kotona :)

Silva on saanut nauttia olostaan. Kun Ada oli lomalla, niin Silva sai ottaa leikkivän roolin Nalan kanssa. Se pääsi myös normaalia enemmän ja normaalia pidemmille lenkeille Nalan kanssa. Eläinten luontaishoitaja kävi myös Silvaa tapaamassa ja keskusteltiin sopivasta ruokavaliosta. Aamuisin menee nyt naudanmaha sekä puuro, illalla liha-kasvisseos. Raaka kananmuna ei Silvalle sopinut, siitä tuli pahat korvaoireet ja tuo aine lopetettiin ruokavaliosta heti kolmen päivän yrityksen jälkeen. Raakaa kalaa ei ole vielä uskallettu kokeilla vaan annetaan tilanteen hiukan rauhoittua.

Nala on harrastanut. On käyty ystävien kanssa lenkeillä ja tapaamisissa: seurana kelpejä, nahkacollie, flatteja, kultsuja, belgejä, ausseja, rhode jne. TOKO edistyy hitaasti mutta jotain omaakin ymmärrystä tuntuisi olevan. Agility aloitetaan huomenna ja viikonloppuna päästään tutustumaan myös paimennukseen "sytyttelyyn". Pikkukoira on alkanut nukkua hiukan paremmin ja nyt onkin mietitty mistä se johtuu: pimenneistä illoista ja öistä vaiko koko perheen osallistumisesta koirulin väsytykseen?? Isäntä on totisesti ollut apuna tässä urakassa ja urheasti kuljettanut jättikorvaa pitkilläkin lenkeillä :) Nalan siisteyskasvatus on hyvällä mallilla. Pitää ihan miettiä koska olisi viimeksi sattunut vahinkoja sisälle, ei todellakaan pitkään aikaan. Yksittäinen äksidentti tapahtui muutama viikko sitten mutta siinä tohinassa sattui monta muutakin asiaa... Kaikenkaikkiaan voisi todeta että hämmästyttävän nopeasti tuo pentunen oppii asioita flatteihin verrattuna vaikka aikaa sen opettamiseen on vain murto-osa siitä mitä flateille aikoinaan pystyi käyttämään.

Taika on treenannut joitain kertoja haastavassa ja vaativassa treeniryhmässämme. Harjoituksista ei vaikeutta puutu, itsensä joutuu laittamaan todella likoon. Jos koko syksyn harjoitukset jatkuvat tällä tasolla niin on ihme ellei mitään edistymistä tapahdu. Treeneissämme on monia sellaisia kohtia joita ei rohkenisi kisatilanteessa itse ratkaista samalla tavoin mutta nyt niitä on aivan oivallista päästä kokeilemaan. Kontakteja jauhamme edelleen, tällä hetkellä ei ole kisoja suunnitelmissa vaan nyt tarvitaan hiukan muistutusta muistutuksen perään. Epävirallisiin kisoihin pitäisi mennä mukaan jotta saisi aidomman tuntuiset tilanteet päälle ja koira kuumumaan kunnolla. Aivan kuin se ei kuumuisi treeneissä....

Pikkuemäntä on jatkanut filosofisia pohdintojaan Nalan kasvusta ja eroavuudesta verrattuna flatteihin.

osa 1:

- "Nala on vielä pieni, se ei osaa vielä puhua"

- ööh? ???

osa 2:

- "Nala on vieläkin ruskea, ei ole vielä kasvanut isoksi ja mustaksi"

osa 3:

- "Pyysin Nalalta anteeksi, olin tehnyt sille väärin". Pikkuemännällä on kova hinku saada halailla Nalaa. Hän ei tunnu ymmärtävän että halailla voi muutenkin, ei tarvitse "pyytää anteeksi" jos ei ole oikeasti tehnyt mitään erikoista. On ne nuo päiväkodit vaan niin kasvattavia ;)

osa 4:

Tää liittyy vain osin koiriin sillä kyse on Pikkuemännän lievästi atooppisesta ihosta (joihin siis koirat ovat meillä osahoitona...). Ihoa rasvattiin pitkästä aikaa ja katseltiin kuinka on tullut kuivia kohtia jotka tarvitsevat rasvausta. Pikkuemäntä tuumasi aamun rasvaushetken aikana että "myös massuun pitää laittaa rasvaa kun se murisee koko ajan". Jep.