Rakkaat lähtevät
- jää tyhjä tila
muistojen asua.
- Helena Anhava -

Emäntä palasi juuri eläinlääkäriasemalta raskain mielin. Ilopilleri- ja humoristiflatti Ada piti saatella viimeiselle matkalleen vaikka sydän kuinka huusi muuta.

Ada lähti reippaalla laukalla työpäivän jälkeen -20 asteessa lenkille Nalan ja Silvan kanssa mutta muutaman sadan metrin jälkeen se jäi istumaan paikoilleen eikä suostunut jatkamaan matkaansa. Emännän patistelun jälkeen se käveli muutaman metrin takaisin kotiin päin kunnes se kävi maahan makaamaan eikä enää noussut siitä. Emäntä sai kannettua koiran pois metsäpolulta autotien varteen josta apuun saatiin odottelun jälkeen pappa. Pääsimme eläinlääkärin vastaanotolle vain työntymällä sinne hoidettavaksi. Koira oli jo kovin kylmissään ja sitä lämmitettiin peittojen alla ja lämpöpatjojen päällä. Nesteytyksen avulla se alkoi jo virota reippaammaksi ja kävi röntgenissä sekä ultrassa. Eläinlääkärin tulkinnan mukaan pernan kudos oli vahvasti muuttuneen näköistä ja vatsaontelossa oli runsaasta nestettä, lisäksi koiralla oli huomattava anemia joka vahvisti ajatusta siitä että kyseessä olisi pernakasvaimen akuutti repeämä. Keskusteltiin hoitovaihtoehdoista ja eläinlääkärin mielipide oli ettei leikkauskaan välttämättä koiraa pelastaisi.

Tässä kohtaa oli Emännän osattava tehdä oikea päätös. Ada on elänyt pitkän ja hyvän elämän ja sellainen sen lopunkin tulisi olla. Näin ollen koira päätettiin nukuttaa ikiuneen ja hyvästellä matkalle koirien taivaaseen.

Nyt jäivät viimeiset näyttelyt käymättä, viimeiset trimmaukset tekemättä, vanhuskuvat ottamatta ja monet lenkit juoksematta. Hyvää matkaa Ada-rakas, vie terveisiä Tytölle, Rockylle ja Lolalle sinne koirien taivaaseen.