Oli mennyt useampi viikko niin ettei päästy Nalan kanssa tokotreeneihin. Milloin oli liikaa pakkasta tai ei vetäjää, sattuipa mukaan myös seuran vuosikokousilta pakkaa sekoittamaan. Nyt kuitenkin hallille mentiin ja koska vetäjää ei meidän ryhmälle ollut niin teimme omiksemme treeniä sen aikaa kun nakkisäkissä riitti syötävää. Toisen ryhmän treeniin olisimme päässeet mutta Emäntä ei tällä kertaa jaksanut innostua rally-tokosta. Nala oli kivasti kuulolla treenissä eikä hötkyillyt muiden luokse. Tätä Emäntä ihmetteli ja huomasikin pian että eipä ihme kun iltapäivällä oli käyty lähes 1,5 tunnin lenkki josta ison osan Nala paini ja juoksi saksanpaimenkoiran pennun kanssa.

Päivän riehuntalenkiltä kotiin tultuamme Isäntä lähti vielä kokeilemaan koiraladulle kuinka hiihto Pystykorvan kanssa onnistuu. Alkuun oli kuulemma paikkoja hiukan haettu kun Nala oli onnistunut parkkipaikalla niputtamaan Isännän, sukset ja sauvat tiiviiksi paketiksi kiertämällä hihnassaan parit kierrokset Isännän ympäri. Lopulta hiihto oli onnistunut kivasti kun molemmille oli löytynyt ladulta oma paikkansa.

Tokoonkin siis saisi malttia paljon lisää kun olisi aina mahdollisuus tehdä  kunnon lenkit ja riehunnat sekä hiihtoreissu ennen illan vuoroa. Ei ehkä mahdollista ihan joka perjantai.