Ohjattujen agiharkkojen ollessa lomatauolla olemme käyneet omatoimisesti hallilla tekemässä lyhyempiä ja pidempiäkin harjoituksia. Seurana on olleet Niina ja rhokoi Nuutti sekä Riitta ja auskel Thelma, välillä on käyty omatoimisestikin.

Ohjelmassa on edelleen olleet keinu ja kepit mutta nyt myös puomi. Liekö se niin että ongelmien määrä on vakio mutta kohteet vaihtuu? Eli kun Nalalla alkoi keinu onnistua edes jollain mallilla niin seuraavaksi kohteeksi tulikin puomi. Koira ei arkaile puomille nousua vaan alkoi hidastella laskevalla osuudella. Suurimmaksi syyksi Emäntä epäilee sitä että koira paineistui alastulossa palkkaukseen liittyvissä asioissa. Pysähtyminen 2 on - 2 off - tilanteeseen onnistui ongelmitta mutta tässä pelkkä kehu innosti koiran karkaamaan targetille. Tätä karkaamista oli tarkoitus karsia pois jotta vain kehoitus "tule" tarkoittaisi lupaa lähteä kontaktilta pois. Kelpieläimen ajatus kuitenkin oli että nyt tehdään koko estettä väärin ja näin ollen puomin alastulosta tuli vaarallinen paikka. Ei muuta kuin eläin hihnan nokkaan ja perusasioiden uudelleen opettelua - onneksi tuntuu oppivan muutamilla toistoilla eikä tarvitse koko vuotta jankata ;)

Toisena aikas merkittävänä ongelmana tuli esille parilla viimeisellä ohjatun treenillä jumittuminen koulutusohjaajaan. Nalan mielestä radalla sijaitseva kouluttaja on juuri sitä varten että target lasketaan maahan ja on palkan aika. Matkalla esteeltä toiselle saattaa suunta vaihtua ihan yhtäkkiä eikä muuta selittävää ole kuin hakeutuminen kouluttajan lähelle makupalan toivossa. Tästä siis pitäisi myöskin päästä eroon tai kisahaaveet voi unohtaa: radalla kuitenkin on aina vähintään yksi tuomari kävelemässä sekä luultavasti myös ratahenkilöt tehtävissään.