Vihdoin mekin päästiin osallistumaan Active Dogs ry:n järjestämiin kisoihin. Edellisvuosina osallistumisen on estänyt Nalan juoksu tai Emännän jalan loukkaantuminen. Esimakua tutussa hallissa kisaamisesta saatiin KAS:n kisoissa joten tunnelmat oli korkealla jo valmiiksi. Viikonlopun kisojen tuomaroinnista vastasi Anders V. jonka vuoksi Activella olikin harkattu runsaasti valssipaikkoja sisältäviä ratoja - ja niitä oli siis nytkin tarjolla.

Eilisen kisapäivän opetusta ei tarvitse kauaan pohtia: koira on ohjattava radan loppuun saakka...

Eka rata oli hyppäri ja sisälsi muutamia kiireempiä kohtia. Niistä selvittiin pienen räpellyksen kautta kuitenkin nollalla mutta toiseksi viimeiselle esteelle tullessa Emäntä oli niin myöhässä että jarrutus esteelle jäi tekemättä ja Nala juoksi esteen ohitse. Omatoimisesti koira hyppäsi esteen takaisinpäin ja hylkyhän siitä sitten tuli.

Toka rata oli agirata. Omasta mielestä sillä radalla meidän vauhti oli paras eikä tullut ylimääräisiä mutkia. Vapautin koiran kontakteilta suht aikaisin enkä jäänyt odottamaan 2on - 2off-asentoa. Kuin toistona edelliselle radalle hylky tuli toiseksi viimeisellä esteellä. Nyt oli turha puolustella ehtimisellä sillä aikaa olisi ollut reilusti mutta perusteellinen haltuunotto jäi puuttumaan ja taas koira kurvasi hypyn pitkäksi (ajautui väärälle puolelle estettä). Hylky siitäkin kun jälleen tuli omatoiminen hypyn korjaus.

Kolmas rata oli jälleen agirata. Kahden edellisen radan jälkeen mieli ei ollut kovin korkealla: koira menisi kun ohjaaja vain ohjaisi! Rata rullasi mukavasti menemään ja kun kolmanneksi viimeiselle esteelle päästiin nollalla niin mielessä alkoi kummitella "toiseksi-viimeisen-esteen-syndrooma". Erityisen huolellisen koiran haltuunoton avulla päästiin kunnialla maaliin ja tuloskin oli nolla! Meidän vauhti riitti kuudenteen sijaan.