Pari vuotta sitten Nala kävi luonnetestissä Tervolan Louella. Tuolloin koira sai pisteiksi 55 pistettä sekä laukauspelottomuudesta arvion ++ eli laukauskokematon. Pisteet eivät riittäneet hyväksyttyyn tulokseen eikä hermorakenteen osuuden olisi saanut olla miinuksella. Ajatuksena oli siirtää uusintatestausta siiheksi asti että Nala olisi saanut elellä perheen ainoana koiran jonkin aikaa mutta Silvapa porskuttaa edelleen. Nyt vastaan tuli tilaisuus lähteä Helsinkiin uusintatestiin ja niinhän sinne ajeltiin menneenä viikonloppuna.

Nala pääsi kunnon lenkeille ennen testiä ja käveli siis yhteensä 2,5 tunnin ajan - ajattelin ettei turhia vetäisi hihnassa. Testipaikalle se saapui kuitenkin innokkaana hihnassa vetäen ja katseli ihmisiä ja tuomareita kiinnostuneena. Innostus lakkasi kun tuomari veti käteensä nahkaiset työrukkaset ja tuolloin koira lakkasi pitämästä uudesta tuttavuudesta. Kyseisen mallisilla rukkasilla koiraa on kesäisin peloteltu mökkiolosuhteissa ja sen se ikävä kyllä myös muistaa. Tätä olisi varmaan pitänyt osata harjoitella kotona etukäteen. Leikkiin Nala ei lähtenyt sillä repimisleikit eivät kuulu meidän arkeen, ne on alusta saakka kielletty jotta perusarki olisi helpompaa.

Testin alku meni varsinaiseksi säätämiseksi koiran pannan osalta. Meidän oma panta ei tuomarille kelvannut ja niinpä pantaa vaihdettiin kahteen otteeseen (eri osioiden välillä). Lopulta koiralla oli kaulassa tosi kapea fifi-mallin nahkapanta ihan huipputiukalla, ei laisinkaan miellyttävä kokemus siis. Kelkalla ollessa Nala kyllä puolusti hyvin mutta huomasin ettei se ole enää oma itsensä (en tajunnut rukkasyhteyttä vielä). Jo ennen haalariosiota mielessä kävi että koira ei tule menemään testiä läpi mutta oma rohkeus ei riittänyt siihen että olisin pyytänyt keskeyttämään testin, tyhmä minä. Niinpä testi jatkettiin loppuun saakka vaikka näky oli karmeaa. Kummempiin lirkutteluihin ja leikittelyihin en halunnut alkaa, ne eivät kuulu meidän tapaan toimia ja saisivat koiran luultavasti vielä epäluuloisemmaksi.

Vertailuna syksyn 2011 tulokset:                                                                   

Toimintakyky +1                                                                
Terävyys +1
Puolustushalu +1
Taisteluhalu +2
Hermorakenne -1
Temperamentti +1
Kovuus +1
Luoksepäästävyys +2b
Laukauspelottomuus ++

loppupisteet 55 p, testi hylätty

Tulokset 12.10.2013:

Toimintakyky -1                                                                
Terävyys +3
Puolustushalu +1
Taisteluhalu -1
Hermorakenne -1
Temperamentti +1
Kovuus +1
Luoksepäästävyys +3
Laukauspelottomuus ++

loppupisteet 12 p, testi hylättty

Tuomari kommentoi että pitäisi ekan testin tulosta oikeampana koska koira muistaa aiemmat testikerrat ja reagoi yleensä huonommin uusintatestissä. Muina kommentteina häneltä saimme seuraavaa:  "Kyllä se kannattaa vielä kotiin takaisin viedä. Ole tyytyväinen ettei se purrut ketään". Juu, ei tullut ihan ekana sellainen mieleenkään.

Tämän tuloksen myötä haaveet Nalan muotovalioarvosta kariutuivat, emme myöskään toteuta Ruotsiin ja Viroon haaveiltuja näyttelymatkoja. Paimennukseen koirasta tuskin olisi, paimennuksen perusrata olisi lippu MVA-arvoon. Toisena vaihtoehtona olisi jostain PK-lajista koulutustunnus mutta senkin saanemme unohtaa. Noutoa vieroksuvaa koiraa tuskin saa tsempattua kolmeen noutoon enkä itse ajattele pienen kelpien fysiikalle olevan hyväksi suorittaa metristä hyppyä ja korkeaa A-estettä. Ehkäpä säästän koiran fysiikan mieluummin agiradoille - siitähän me molemmat tykätään.

j.k. uusintatesti tuli heti seuraavana aamupäivänä: tuttavaperheen ukki tuli heille kylään työrukkaset käsissään. Nala sai haukkuraivarit ukin nähdessään. Pyysin laittamaan rukkaset piiloon ja niinpä koira meni iloisesti häntä heiluen tervehtimään ukkia. On ne vaan voimakasvaikutteiset nuo rukkaset. Ukki totesi koiran pelkäävän työntekoa ;)