...kaikkea on ehtinyt tapahtumaan edeltävän blogipäivityksen jälkeen. Uuh, vaikea edes muistella joten otetaan osa esille.

Emäntä on makoillut päivystyspoliklinikan epämukavalla lavitsalla odottamassa tuomiota selän kohtalosta. Nyt on menossa jo viides viikko sairaslomaa, jäljellä toivottavasti vain 1,5 viikkoa. Tuntikaupalla päivystyksessä tuskissaan makaavana ehtii miettimään onko mahdollisuutta pitää aktiivista koiraa jos ei pysty kävelemään tai juoksemaan, treenaamisesta puhumattakaan. Siinä ehti jo pohtia että ottaisiko kasvattaja koiran takaisin... Onneksi huoli osoittautui turhaksi sillä tällä hetkellä porhalletaan (hah, ei ehkä ihan noinkaan) eteenpäin mutta vasenta jalkaa pitää edelleen ontua ja onpa tuo koipi osin tunnoton ja tietämätön maailmanmenosta. Emäntä ei myöskään ole ajokuntoinen joten harrastukset ovat olleet vaikeammin saavutettavissa kun on pitänyt keksiä vaihtoehtoisia kulkumahdollisuuksia.

Nala on päässyt siis treenaamaan normia hitaamman Emännän kanssa. Sinällään tämä ei ole ollut huono juttu koska koiran lähettämistä ja irtoamista on tullut todellakin harkattua pakon edessä. Mahtava tunne kun koira toimii pidemmältäkin matkalta! Uusi treenikausi nyt valmennusryhmän nimissä pyörähti käyntiin viime viikolla. Parilla viimeisellä treenikerralla on otettu täyspitkää pujottelua niin että ohjurit on vain alussa ja lopussa, tämä on sujunut alkupohdinnan jälkeen hyvin. Edelle ei vielä kestä mennä vedättämään ettei Pystykorva sekoa askelissaan mutta hyvä tästä tulee ajan kanssa ;) Näyttelyjuttujen piti olla tauolla kaksivuotissynttäreihin saakka mutta Emäntä ei voinut vastustaa kiusausta osallistua pienoiselle bussimatkalle naapurimaahan. Tuo reissu on vasta tulollaan ja toivotaan että selkä kestää sen, eipä voinut alunperin arvata kuinka kauan tätä nyt sairasteltaisiin. Nalan turkkia kyllä pitäisi saada runsaammaksi, kovin on vähäinen kun Furminatorilla se alas vedettiin...

Silva on jatkanut turkin kasvattamista vaikkei tarvetta olekaan. Tosin tällä hetkellä iso osa turkista löytyy lattioilta, lastalla saa vetää kerran tai kahdesti päivässä karvalauttoja kasaan. Virkkuna koiramuori on edelleen, halusi välttämättä lähteä muutama päivä sitten pyörälenkille mukaan Emännän ja Nalan kanssa. Ei käyty superpitkää lenkkiä mutta vauhtia kuitenkin tuli reilusti.

Taika ei ole päässyt treenaamaan agia juuri laisinkaan. Kesätauon jälkeen taidettiin käydä pyrähdykset mutta nyt Emännän sairasloman aikana se ei ole päässyt laisinkaan treenaamaan. Irtoaminen ei ole flattitytön vahvimpia puolia joten sen kanssa pitäisi pystyä juoksemaan radalla ihan tosissaan, tämän vuoksi jatketaan harrastamista jahka ohjaajan jalat kantavat paremmin.