Nalan uusiutuneet selkäkipuoireet pakottivat varaamaan ajan eläinlääkäriin tarkempia tutkimuksia varten. Aamupäivän työnteko tuntui tervanjuonnilta kun piti miettiä mitä lääkärikäynnillä selviäisi.

Eläinlääkäriin Nala menee mielellään, siellä ei ilmeisesti ole koskaan sattunut mitään ihmeempää. Tosin en kyllä tiedä paikkaa mihin se ei olisi suuna päänä työntymässä aina ensimmäisenä vaikka luonnetestitulosten perusteella sitä ei ehkä uskoisikaan. Lyhyen tutkimuksen jälkeen lääkäri totesi että koira aristaa selvästi selän tunnustelua ja väistäälantion yläosan lihaksia tunnusteltaessa - siksipä turhaa painelua vältettiinkin. Rauhoitteen saatuaan Nala yritti sinnikkäästi taistella unta vastaan mutta raajat kävivät kovin veltoiksi ja silmäluomet painaviksi ennen pitkää. Röntgenkuvauksen ajan sain istuskella aulassa miettimässä niitä kaikkia kauhukuvia mitä kuvauksesta voisi löytyä.

Kuvat pitäisivät olla tulossa minullekin sähköpostissa ja liitän niitä tänne blogiin jahka ne saan. Kuvat lähtevät myös Kennelliittoon lausuntoa varten. Nyt eläinlääkärin yhteenvedossa todetaan spondyloosi L7-S1 välissä joka on ahtauttanut hermojuuriaukon ja aiheuttaa oireilun hermorunkojen puristuessa. "Tulehdus ja turvotus ahtaassa paikassa saa aikaan voimakkaat oirejaksot. Tulehdusta ja turvotusta hillitään tarvittaessa tulehduskipulääkkeillä. Hieronta ja fysioterapia auttaa kipeiden selkälihasten hoidoksi".

Lääkärin mukaan kuvissa näkyvän kaltainen rappeuma olisi luultavasti ns. leppoisaa kotikoiran elämää viettävällä yksilöllä kenties täysin oireeton mutta harrastavalla koiralla oireilu näkyy. Ajatuksena on että kun nikamien silloittuma on kasvanut umpeen (aikaa mahdoton ennustaa) niin oireet lakkaavat mutta tämä toki vaatii jatkossa muiden nikamavälien isompaa joustoa jotta jäykkyyttä ei olisi. Niin kauan kun silloittuma vasta rakentuu niin kipuoireita tulee olemaan. Sairaus sinällään ei ole uusi tuttavuus sillä flateillahan se on aika yleistäkin. Nyt vaan pitää sulatella asiaa ja miettiä missä määrin ja minkä tasoisesti treenataan agilitya. Suuria kisamääriä en halua mennä ja treenien hyppykorkeuksia voisi jatkossa miettiä. Uinnin määrää taidetaan myös lisätä koska se on sopinut Nalalle hyvin. Tällä hetkellä koira saa kipulääkekuurin joten lähiaikoina ei kisoihin mennä dopinginkaan vuoksi.

Nyt Nala-reppana toipuu nukutuksen aiheuttamasta "krapulasta". Siirrettiin peti tuohon olohuoneeseen niin saa makoilla ihmisten keskellä eikä tarvitse yrittää kulkea perässä paikasta toiseen. Takajalat näyttävät olevan hiukan holtittomat joten tuoltako sitten näyttää vanha kelpie, muistuttaa kovasti Silvaa loppuaikoina. Ei ole nyt kovin energisen näköinen mutta eiköhän huomenna aamulla kuviot ole jo ihan erit.