kuva kopioitu Van Os Medicalin sivuilta (uudemmasta mopomallista)

Emäntä on onnistunut herättämään lähialueen asukkaissa/naapureissa sekä muissa onnettomasti paikalle sattuneissa koiratuttavissa kauhua. Syynä tähän on ollut liikkuminen sähkömopolla jolla Nalan ulkoilutus on onnistunut mukavasti. Vauhdin hurma on hiukan toista kuin hidas kyynärsauvakävely lähipuistossa. Kyseisen kulkupelin ohjaimissa on totuttu näkemään huonommin liikkuvia henkilöitä kuin Emäntä on joten siksi puolitutut ja tutut ovat kauhistelleet mitä on tapahtunut. Tutut ovat voineet huokaista helpotuksesta kun on selvinnyt että kyseinen kulkupeli on Emännän työpaikalta tuotu kampe joka on menossa tämän jälkeen romutettavaksi. Se on palautunut edelliseltä käyttäjältä ja todettu käyttökelvottomaksi jatkossa mutta kyllä sillä Emäntä voi vielä kurvailla.

Nala on nauttinut lenkeistä kun pääsee juoksemaan pidempää matkaa. Perjantaina käytiin työpaikalla mutkat ja palatessa yritin ottaa Nalan istumaan jalkojen väliin jotta sen ei tarttis juosta koko matkaa. Tämä aiheutti koirassa pienoisen paniikin joten se sai juosta myös paluumatkan. Kohta vierelle pyöräili nainen tiedustelemaan onko koira mopoilijan ja kertomaan kuinka hienosti irrallaan oleva koira malttaa mukana juosta. Pian rouva kysyi kohteliaasti osaako koira avustaa minua joissain päivittäisissä asioissa....öööh "ei, ei se vielä osaa". Ei oikein muuta osannut sanoa sillä rouva selkeästi luuli Nalan olevan avustajakoira. Ohikulkeneet lapset ovat puolestaan kommentoineet tyyliin "onko tuo ruohonleikkuri?". Kaikenlaiseen tässä siis saa tottua mutta silti ajopeli on vertaansa vailla. Pitäisi vaan vielä saada jostain peräkärry niin Silvakin pääsisi reissuihin mukaan ;)